Viisi vinkkiä skenaariotyöskentelyyn

Viisi vinkkiä skenaariotyöskentelyyn

Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti -kirjan (2018) jälkeen skenaarioiden suosio on kasvanut merkittävästi, ainakin omasta näkökulmastani. Kirjassa Siilasmaa kertoo skenaarioajattelun hyödyntämisestä Nokian murrosvaiheissa.

Menetelmä ei sinänsä ole uusi, vaan skenaarioita on käytetty ammattimaisesti 1950-luvulta alkaen. Tunnetuin esimerkki skenaarioiden hyödyntämisestä on Shellin järjestelmällinen ennakointityö 1970-luvulla.

Hyvien skenaarioiden laatiminen ei ole helppoa. Omien skenaariotöideni pohjalta olen tunnistanut seikkoja, jotka auttavat onnistumisessa. Tässä on niistä viisi.

1. Määrittele skenaarioiden aihe kirkkaasti

Kun skenaariot ovat esimerkiksi osa yrityksen strategiatyötä, voi niissä painottua näkökulmana megatrendit, toimiala, kuluttajakäyttäytyminen tai esimerkiksi teknologia. Laadukas analyysi tarkastelee muutosajureita mahdollisimman monella tasolla, esimerkiksi PESTEL-tyyppistä viitekehystä hyödyntäen. Silti skenaarioiden aihe pitää rajata selkeästi, koska kirkas näkökulma pitää sekä pohjatyön että tarinan kasassa. Ei ole tavatonta, että skenaarioiden tilaaja ei osaa määritellä skenaarioiden aihetta, vaikka hän tietäisi missä yhteydessä skenaarioita käytetään. Silloin asiantuntijalla pitää olla aiheesta näkemys.

2. Haasta nykyinen ajattelu, tai skenaarioiden arvo jää vähäiseksi

Skenaarioiden keskeinen laatukriteeri on uskottavuus, mutta samalla niiden täytyy haastaa nykyisiä olettamuksia. Aloitan yleensä miettimällä ensin maltillisen jatkuvuuden skenaarion, joka on ihmisille intuitiivisesti luonteva. Tämän rinnalla täytyy kuitenkin olla skenaarioita, joissa muutos on esimerkiksi paradigmaattinen tai eksponentiaalinen. Tässä lähestymistavassa Jim Datorin neljän tulevaisuuden malli on hyödyllinen.

3. Muistuta skenaarioihin liittyvästä epävarmuudesta

Skenaarioiden tehtävä ei ole kertoa totuutta tulevaisuudesta, vaan antaa vaihtoehtoisia näkökulmia tulevaisuuteen. Mikään skenaario ei toteudu sellaisenaan (ellei skenaario ole äärimmäisen yksinkertainen), mutta erilaisista mahdollisista tulevaisuuksista syntyy usein yhdistelmiä, jotka ajan kuluessa osoittautuvat tarkasti ennakoiduiksi. Skenaarioiden todennäköisyyden pohdinta on kiinnostava keskustelunaihe ja avaa ihmisten näkökulmaeroja, mutta yksittäisen skenaarion todennäköisyyden arviointi esimerkiksi kvantitatiivisten mallien ja simulaatioiden avulla on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.

4. Osallista skenaariotyöhön mahdollisimman monta sidosryhmää

On riskialtista, jos skenaariot syntyvät yksittäisen “tulevaisuusgurun” päässä. Vaikka hän olisi omista ajatusvinoumistaan ja arvolähtökohdistaan hyvinkin tietoinen, ei hän pysty niitä täysin ohittamaan. Moniäänisyys on skenaarioissa rikkaus. Asiantuntijakeskustelun lisäksi ns. tavallisen ihmisen näkökulma on kiinnostava, oli kyseessä sitten ihminen kansalaisena, kuluttajana tai jossain muussa roolissa. Välillä skenaariot täytyy tehdä nopeasti ja luonnosmaisesti, eikä silloin kaikkia näkökulmia voi huomioida.

5. Dokumentoi ja viesti skenaariot vetävästi

Skenaariot vaativat laajan taustatyön, mutta skenaarioiden lukija on yleensä kiinnostunut vain tiiviistä skenaariokuvauksista ja niiden johtopäätöksistä. Skenaariot edellyttävät luovaa ja tarinallista kirjoittamista tutkimuksellisen analyysin tueksi. Visualisoinnista on suuri apu, puhumattakaan design fiction -tyyppisistä lähestymistavoista.

Kun skenaariot on ajateltu ja viestitty hyvin, ne avartavat horisontin sekä tuulettavat ajatusluutumia lineaarisen kasvun ja status quon ympäriltä.