Oletko koskaan tarkkaillut raskaana olevaa naista, joka on ostamassa tupakkaa? Hänen kehonkielensä on yhdistelmä uhmaa, häpeää ja pelkoa. Muut jonossa olevat kohdistavat häneen tuomitsevia katseita. Kassatyöntekijä haluaisi kieltäytyä myymästä, mutta pysyy hiljaa. Kaikkien päässä kaikuu terveysviranomaisten huolestunut ääni. Kun ostos on tehty, ei tupakka syty ulko-ovella, vaan katseiden ulottumattomissa.

Esimerkki on kärjistetty, mutta se on silti yksi monista mikrotilanteista, joita arki on täynnä. Nämä tilanteet antavat vihjeitä ihmisten elämäntavasta. Tilanteet ovat täynnä merkityksiä, eleitä ja käyttäytymismalleja, jotka antropologi Clifford Geertzia mukaillen kaipaavat tiheää kuvausta.

Tällaista aikalaistarkkailua voi harjoittaa kuka tahansa. Se on hauskaa ja opettavaista, arjen etnografille kassahihnakin on kultakaivos. Vakavasti otettavaksi tutkimusaineistoksi tällaiset havainnot eivät kuitenkaan riitä. Yksittäistapausten pohjalta ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, ja tilanteesta puuttuu myös tutkittavan oma näkökulma. Tiheän kuvauksen ajatuksena onkin ymmärtää käyttäytymisen lisäksi toiminnan konteksti.

Tarkkailijan tulkinta tilanteesta voi nimittäin olla väärä. Hän ei ehkä ymmärrä tilanteen taustaa tai asiayhteyttä. Tupakkaa ostava nainen saattaa hakea savukkeita miehelleen, ja häpeää vain sitä, että muut luulevat hänen ostavan niitä itselleen. Ehkä hän ei ole lainkaan raskaana, vaan vain näyttää siltä (naiset rakastavat tällaista havaintoa). Selitys tilanteelle voi olla myös jotain ”listan ulkopuolelta”, uusi ennakoimaton näkökulma. Terveystajuisen tutkijan on myös syytä olla tarkkana, että hänen moraaliset kantansa eivät vinouta tulkintaa.

Jos tarkkailisimme kymmentä vastaavaa tilannetta, ja tiedustelisimme samalla tutkittavien omia kokemuksia, voisimme tehdä jo jämäkämpiä päätelmiä. Tupakkaa ostavien keskuudesta paljastuisi erilaisia alaryhmiä, elämäntilanteita ja motiiveja. Muita läsnäolijoita haastattelemalla avautuisi yhteisön arvomaailma, sosiaalinen hierarkia ja käyttäytymisnormit.

Syntyisi aineistojen triangulaatiota, eli erilaisten tietolähteiden sekoittumista. Raskaana olevista teini-ikäisistä tupakoi tilastojen mukaan lähes puolet. Tilastohavainto saisi syvempiä merkityksiä, ja sattumanvaraisestikin kerätyssä etnografisessa aineistossa olisi luultavasti muutamia teiniäitejä.

Perusteellisempi tilastollinen tarkastelu todennäköisesti osoittaisi, että raskausajan tupakointi yhdistyy matalaan koulutustasoon, yksin asumiseen ja omien vanhempien tupakointiin. Trendejä ja uusia ilmiöitä tarkkailemalla voisimme huomata, että osa raskausaikana tupakoivista on siirtynyt sähkötupakkaan. Myös lisäaineettomat savukkeet saattavat olla suosittuja tässä ryhmässä.

Syvähaastatteluissa tai verkkopäiväkirjoissa havaitsisimme luultavasti, että raskausaikana tupakoivat eivät halua elää niin kuin elävät. Heillä ei vain yksinkertaisesti ole voimavaroja, työkaluja ja ulkopuolista tukea, jotka auttaisivat heitä tekemään lapsen kannalta tärkeän muutoksen. On syntynyt rikkaalla merkityskerroksella vuorattu ongelma, jota voimme lähteä ratkaisemaan yhdessä eri osapuolten kanssa.

(Kuva: Lyza, CC BY-SA 2.0)